Torstai - toivoa täynnä?

Jassu tuli sairaalasta "kotiin". Flunssa äityi niin pahaksi, että välikorva tulehtui ja se piti punktoida. Sen johdosta alkoi myös antibioottikuuri. Kuume kohosi viime yönä reippaasti yli 38, yskä on kova. Keuhkokuvakin otettiin, mutta se oli onneksi puhdas. Räkätautia yritettiin päivällä helpottaa imemällä limaa nenänielusta, ja hetkenhän se auttoi.

Koska osasto on nk. puhdas osasto, katsottiin paremmaksi lähettää Jassu pois toipumaan. Siten myös minimoidaan riski, että Jassu tartuttaisi toisia potilaita.

Jassu on nukkunut kuumeisen unta nyt viidestä saakka. Muutaman kymmenen minuutin välein herää joko kohtaukseen tai rajuun yskänpuuskaan. Minä lasken päiviä, että poika ennättäisi parantua ennen tiistaita. Epistatus on valmiina ruiskussa, jos tarvitaan - kuume yleensä saa Jassun kohtaukset riehumaan hullun lailla.

Aamulla tapasimme kirurgin. Tietenkin myöhästyimme - syy oli puhtaasti minun. Ajattelin, että kyllähän nyt vajaan viiden kilometrin matkan sairaalalle ajaa reilussa parissakymmenessä minuutissa, mutta enpä muistanut että kaupungin nimi on Helsinki ja reitti läpi keskustan... Vimmaisen pysäköintipaikan etsinnän jälkeen juoksimme J:n kanssa kieli vyön alla tapaamiseen.

Kirurgi oli enemmän kuin luottamusta herättävä. Kirurgi puhui Jassulle, selitti tarkalleen kaiken. Nimenomaan arvostimme sitä, että asiat selitettiin niinkuin ne ovat ja nimenomaan potilaalle - potilaan päähän tässä on kirjaimellisesti pian pöydällä.

Minä huolestuin sitten itse asioista - toivottavasti aivan turhaan. Ensinnäkin, eilisiltaisen MEGn tulokset eivät avanneet mitään. Mittauksissa ei tullut esille viidestä kohtauksesta huolimatta yhtään mitään, mikä helpottaisi leikattavan paikan arvioimisessa. Kysyin, että onko mahdollista se, ettei tällä elektrodilevymenetelmälläkään pystytä määrittämään paikkaa. Teoriassa se on kuulemma mahdollista siinä tapauksessa, ettei levyä saada oikeaan paikkaan, tai ettei se pysy paikallaan.

Koska Jassulta joudutaan mittaamaan sekä oikeaa että vasenta aivolohkoa, elektrodilevy on kaksipuolinen. Se tulee olemaan siis aivolohkojen välissä paksumpi ja ahdistavampi; vaarana on selkäydinnesteen kertyminen aivoihin, jonka vuoksi Jassun nesteen saantia joudutaan rajoittamaan ja aivoja pitämään "kuivempina". Levyjä laitetaan kolme reilun kymmenen sentin matkalle. Sen lisäksi vielä aivojen päälle, päälaen kohdalle aivokalvon alle, asetetaan toinen levy. Näiden pitäisi siis mitata tarkalleen oikea kohta, mistä pala tullaan poistamaan. Teoriassa on kuitenkin olemassa mahdollisuus (pieni kylläkin), ettei niitä saada pysymään siellä missä niiden pitäisi olla. Ensinnäkin, niiden laittaminen aivojen välitilaan on hankalaa. Koska ihmisen aivot eivät aukea kuin kirja, joudutaan Jassun aivoihin leikkaamaan ensin "luukku", josta elektrodilevyt sitten leikkausmikroskoopin avulla ujutetaan paikoilleen verisuonia väistellen. Piuhat tulevat ihon läpi ulos ja kytketään tietokoneeseen. Jossakin tämän prosessin aikana voi tapahtua se, että levy liikahtaa. Onneksi tuo vaara on onnettoman pieni, mutta silti se on olemassa.

Jassu kirjataan takaisin sairaalaan maanantaina klo 13. Mikäli flunssa jatkuu, elektrodilevyjen laittoa yritetään siirtää torstaille. Se vaatii suuria järjestelyjä, eikä ole varmaa onnistuisiko se edes. Jassulla on niin paljon kohtauksia, että tarvittava tieto ennen varsinaista leikkausta pystyttäisiin keräämään neljässäkin päivässä. Paras vaihtoehto olisi kuitenkin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa.