Jassu leikattiin tänään. Leikkaus kesti melko tarkalleen kuutisen tuntia. Tällä hetkellä Jassu on Töölössä teholla, ja on ainakin huomiseen saakka. Kun menimme katsomaan, sängyssä odotti kivulias poika, joka hengitti raskaasti ison happimaskin alla, voi pahoin ja pyysi pienellä äänellä tuomaan seuraavan kerran Haribon mustia karkkeja. Ja jonka vasen käsi ja jalka olivat täysin toimimattomat.
Leikkaus meni suunnitelmien mukaan. Koska gridit eivät kertoneet kaikkea tarvittavaa syystä, että jokin alue aivoista jäi "pimentoon", video-eeg:tä jatkettiin vielä leikkaussalissa. Liikeaivokuori oli todella lähellä, ja meitä varoiteltiin jo eilen illalla siitä, että vasempaan jalkaan saattaa jäädä pysyvät vauriot.
Jassua ei leikkaus pelottanut. Koko tämän ajan Jassu on ollut tosi hyvin orientoitunut tähän koko systeemiin, koska todella haluaa eroon epilepsiasta. Pitkätkään, kolme tuntia kestäneet stimulaatiot ja sen aikana ensiapulääkettä vaatineet rajut kohtauksetkaan eivät saaneet pinnaa kiristymään. Lääkäreiden kertoessa eilen illalla tämän päivän suunnitelmista Jassua harmitti vain se, ettei saisikaan tulevan eeg:n vuoksi sinistä pilleriä, joka sai pään leijumaan pilvissä. Aikataulunkin Jassu halusi tietää tarkalleen ja vain sen takia että ennättää katsomaan Salkkarit.
Sekavin tuntein saattelimme Jassun tänä aamuna leikkaussaliin, ja palasimme Punavuoreen odottamaan kirurgin soittoa. Kun se tuli, kuulimme, että Jassun aivoista on leikattu sairasta osaa niin paljon kun vain on pystytty, mutta koska Jassun liikeaivokuori oli jotenkin epätavallisesti asettunut, ei täyttä varmuutta leikkauksen onnistumisesta ollut.
Alkuillasta menimme sitten Töölöön. Jassu oli paljon kipeämpi kuin viime viikolla, mutta jaksoi kuitenkin unen ja valveen rajamailla jutella hiukan. Me emme saaneet pitkään viipyä, mutta kuitenkin lohdutti se pieni pätkä minkä näimme: jos vaikka käsi ja jalka ovatkin toimintakyvyttömät, on mieli virkeä ja optimistinen.
Huomenna tiedämme enemmän. Toivottavasti vasemman puolen toimimattomuus korjaantuu sitä mukaa kun aivojen turvotus laskee.
Ja mikä kaikkein tärkeintä: Jassulla ei ole ollut ainoatakaan kohtausta leikkauksen jälkeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hui.. Teidän matka sairauden kanssa on ollut pitkä ja kivinen, olisiko pahin nyt viimein ohi?
Suunnattomasti toivon, ettei enää yhtään kohtausta tule. Voimia teille ja hirvittävän paljon terkkuja <3
Hanne
Lähetä kommentti